Lapsen huoltajuus

Huoltajuuden hakeminen käräjäoikeudesta

Lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista ja elatusavusta sovitaan ensisijaisesti lastenvalvojan luona. Mikäli siellä ei päästä sopimuksen, tulee avustaja tarpeeseen.

Lasten asiat ratkaistaan lapsen edun mukaan. Monissa tapauksissa tuomioistuin hankkii ratkaisun tueksi sosiaaliviranomaisten olosuhdeselvityksen. Mikäli lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänen tahdollaan on pitkälti ratkaiseva rooli päätettäessä hänen asumisestaan tai tapaamisoikeudestaan toiseen vanhempaan.

Autamme teitä huoltajuus asioissa pitkällisen kokemuksemme turvin.

Huoltajuus

Lapsen huoltoa sääntelee laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen elatusta sääntelee laki lapsen elatuksesta. Huoltajuuskiistoihin sisältyy yleensä runsaasti ”epäjuridista” ainesta aiheen henkilökohtaisuuden ja henkilökohtaisen korostuneen painoarvon vuoksi. Tärkeintä ristiriitatilanteessa on pysyä rauhallisena ja neuvotella juristisi kanssa asioiden etenemisestä ja vaihtoehtoisista toimintatavoista.

Lapsen asioista päätettäessä painavimpana tekijänä asiassa vaikuttaa lapsen etu.

Huoltajuuden hakeminen

Avioero tai avoero

Riitaisassa erossa kannattaa ottaa suoraan yhteyttä lakimieheen. Sovinnollisessa erossa kannattaa yrittää sopia asioista ensin lastenvalvojan luona

Yhteishuolto

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen henkilökohtaisista asioista.

Yksinhuolto

Toinen vanhemmista tekee lasta koskevat päätökset yksin.

Lastenvalvojan palvelut 

Lastenvalvojan palvelut ovat vanhemmilla maksuttomia. Lastenvalvojan vahvistama sopimus vastaa tuomioistuimen ratkaisua. 

Sopimusta ei syntynyt lastenvalvojan luona

Mikäli lastenvalvojan luona ei päästä sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, kumpi tahansa vanhemmista voi viedä asian lapsen kotipaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Miten voimme auttaa?

Lapsen ja vanhemman tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeus turvaa lapsen oikeuden sitä tavata vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Tämä lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidottu siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Tavallisesti tapaamisoikeus vahvistetaan, jotta lapsi voi ylläpitää jo olemassa olevaa läheistä suhdetta vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeus voidaan kuitenkin vahvistaa myös tilanteessa, jossa tällaista läheistä suhdetta ei tapaamisoikeutta vahvistettaessa vielä ole, vaan se vasta pyritään luomaan.