Rikosoikeus
Me hoidamme kaikenlaisia rikosjuttuja. Meillä on pitkä kokemus niin väkivaltarikosten, seksuaalirikosten kuin talousrikostenkin hoitamisesta. Avustamme sekä rikoksen uhreja että rikoksista epäiltyjä tai rikoksesta syytettyjä.
Ollaan yhteydessä
Rikoksesta epäilty
Epäillyn kannattaa ottaa avustaja, jos hän kiistää rikoksen, syyttäjä on vaatinut vankeutta taikka asiassa on vaadittu korvauksia. Talousrikokset ovat yleensä aina sellaisia rikoksia, joissa avustaja tarvitaan.
Rikoksen uhri eli asianomistaja
Rikoksen uhri
Rikoksen uhri tarvitsee yleensä aina avustajan. Mikäli teillä on kotivakuutus, voi avustajan palkkio tulla korvattavaksi kotivakuutuksesta. Monissa tapauksissa korvausta oikeuskuluista voi hakea myös valtiokonttorilta. Viime kädessä palkkion korvaa rikoksen tekijä.
Olet joutunut rikoksen uhriksi – miten toimia?
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Sinulla on oikeus vaatia tekijälle/tekijöille rangaistusta ja korvauksia. Jos rikoksella on silminnäkijää tai todistajaa, ota yhteystiedot talteen. Jos olet joutunut väkivaltarikoksen tai seksuaalirikoksen uhriksi, käy lääkärissä näyttämässä vammasi ja pyydä lääkäriä kirjaamaan ne ylös tarkasti
Rikosvahingon korvaaminen
Jos joudut rikoksen uhriksi, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta henkilövahingosta ja kärsimyksestä.
Sinulla voi olla oikeus valtion maksamiin korvauksiin, jos olet vaatinut niitä oikeudenkäynnissä vahingon aiheuttajalta.
Henkilövahinko korvaaminen
Henkilövahingon kärsineelle korvataan valtion varoista:
- sairaanhoitokulut ja muut vahingosta aiheutuneet kulut
- kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
- pysyvä haitta ja pysyvä kosmeettinen haitta
- ansionmenetys
- henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet vaatteet ja muut henkilökohtaiset käyttöesineet kohtuulliseen määrään.
Kärsimyksen korvaaminen
Rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä maksetaan korvausta
- seksuaalirikoksen uhrille
- tapon, murhan tai surman yrityksen uhrille
- törkeän pahoinpitelyn uhrille
- uhrille, jonka vapautta tai henkilökohtaista koskemattomuutta on muutoin vakavasti loukattu (esim. vapauden riisto, laiton uhkaus, pakottaminen, vainoaminen).
Miten voimme auttaa?
Nuorten rikosasiat
Suomessa nuori saa oikeusapua, joka tarkoittaa, että jos asiaa ei koske mikään oikeusturvavakuutus, korvaa valtio nuoren oikeudenkäyntikustannukset. Huoltajan kannattaa siksi ottaa meihin yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rikoksen tultua ilmi. Huoltajan ei ole pakko osallistua oikeudenkäyntiin tai sitä edeltäviin neuvotteluihin ja selvityksiin, mutta olisi toivottavaa, että hän olisi läsnä. Läsnäolo oikeudenkäynnissä viestittää sitä, että nuoresta huolehditaan ja hänen kasvamistaan rikoksettomaan tulevaisuuteen tuetaan oikeudenkäynnin jälkeenkin.
Esitutkintavaiheessa poliisi selvittää rikosta. Poliisikuulustelussa niin asianomistajalla eli rikoksen uhrilla, kuin rikoksentekijälläkin on tiettyjä oikeuksia, joista on syytä olla tietoinen. Huoltajan lisäksi kuulusteluihin saa ottaa mukaan avustajan. Avustajana kuulustelussa saa toimia oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö, jonka tulee olla asianajaja tai julkinen oikeusavustaja taikka luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Alle 15-vuotiaat rikoksentekijät
Henkilö on Suomessa rikosoikeudellisessa vastuussa täytettyään 15-vuotta. Rikosoikeudellista vastuuta arvioidaan Suomen rikoslain mukaisesti. Alle 15-vuotiasta ei tuomita rangaistukseen eikä hänen asiaansa käsitellä oikeuslaitoksessa. Poliisi ja sosiaaliviranomaiset huolehtivat alle 15-vuotiaan ohjaamisesta pois rikoksen poluilta.
Tätäkin vastuuikää nuorempi henkilö voidaan kuitenkin tuomita vahingonkorvausvastuuseen hänen aiheuttamastaan vahingosta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan vahingonkorvauslain mukaisesti. Sen mukaan 18-vuotta nuorempi vahingonaiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingosta sen määrän, joka hänen ikäänsä, kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Kussakin tapauksessa vahingonkorvauksen määrä on arvioitava tapauskohtaiseksi kohtuusarvioinnin perusteella.
15-17-vuotiaat rikoksentekijät
Nuoria rikoksentekijöitä arvioidaan Suomen rikoslain mukaisesti erityissääntöjen perusteella. Nuoruus on rangaistuksen ankaruutta huomioitaessa ensinnäkin lievennysperuste. Toisekseen nuorille rikoksentekijöille on kehitetty erityinen rangaistusmuoto, nuorisorangaistus. 15-17-vuotiaana rikoksen tehneille tuomitaan pääsääntöisesti 3/4-osaa rangaistuksen normaaliankaruudesta. Jos nuori tuntuu ojentuvan ilman rangaistusta, voidaan hänet jättää myös kokonaan tuomitsematta.
On tyypillistä, että nuori rikoksentekijä tuomitaan teostaan sakkoon tai ehdolliseen vankeuteen. Ehdollinen vankeusrangaistus tarkoittaa, että rikoksentekijälle tuomitaan vankeusrangaistus, mutta se pannaan täytäntöön ehdollisena eli nuori ei joudu varsinaisesti vankilaan. Rangaistus voidaan muuntaa ehdottomaksi tietyin edellytyksin, jos nuori suorittaa lisää rikoksia.
Nuorisorangaistus voidaan tuomita alle 18-vuotiaana rikoksen tehneelle nuorelle. Sen pituus on 4–12 kuukautta. Nuorisorangaistuksen tarkoituksena on rikoksentekijän sosiaalisen selviytymisen ehkäiseminen ja uusien rikosten ehkäisy. Nuorisorangaistukseen tuomittu on koko rangaistuksen ajan valvonnassa, mutta häntä ei suljeta rangaistuslaitokseen. Nuorisorangaistukseen kuuluu valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden ohessa annettavaa tukea ja ohjausta. Rangaistus sisältää lisäksi palkatonta työtä sekä työelämään perehtymistä. Rangaistukseen tuomitun nuoren päihteiden käyttöä valvotaan. Jos nuorisorangaistukseen tuomittu nuori rikkoo nuorisorangaistuksen sääntöjä tai tekee uusia rikoksia, hänet voidaan tuomita muuhun rangaistukseen, esimerkiksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Jos henkilö tuomitaan sakkoihin, hänelle ei jää asiasta rikosrekisterimerkintää. Sen sijaan, jos henkilö tuomitaan ehdolliseen tai ehdottomaan vankeuteen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen, jää hänelle tuomiosta merkintä rikosrekisteriin.
